Pyöräily on loistava tapa liikkua paikasta toiseen samalla kun keho saa raikasta ulkoilmaa, pääsee nauttimaan maisemista ja samalla vahvistaa kehoa tuoden mukanaan monia sisäisiä että ulkoisia hyötyjä terveydelle. Pyöräily on myös ekologisempi ja ympäristöä vähemmän kuluttava tapa liikkua.
Sopivalla varustelulla pyörästä saa kätevän menopelin niin työmatkoille kuin muuhunkin liikkumiseen, mikä mahdollistaa perheen kanssa harrastamisen, monipuolisen liikkumisen kauemmas kuin myös asioissa käymisen.
Mitkä ovat pyöräilyn hyödyt?
Pyörivä liikerata pyörällä poljettaessa auttaa parantamaan nivelten liikkuvuutta. Pyöräily on erittäin nivelystävällistä ja se onkin usein sopivampi liikuntamuoto ihmisille jotka kärsivät nivelkivuista, sillä kehoon ei kohdistu yhtä suurta painetta tai kovia tärähdyksiä kuten juostessa.
Pyöräily harjoittaa lisäksi tasapainoa mikä taas kehittää keskivartalon tukea sekä kehon koordinaatiokykyä. Näin se vaikuttaa kehon tukilihasten vahvistumiseen, minkä taas on todettu vähentävän selän alueen ja erityisesti ristiselän kipuja.
Pyöräily vaikuttaa lopulta väistämättä ulkoisesti kehon olemukseen. Lihakset alkavat kasvaa ja erottua paremmin, jalat hoikistua ja vaakalukemat näyttää entistä kevyempää lukemaa. Ulkoisiin muutoksiin vaikuttaa toki paljolti se mitä suuhunsa pistää ja miten paljon tai millä tavalla pyöräilee.
Mitä lihaksia pyöräily kehittää?
Pyöräillessä etu reisilihakset, jotka ovat myös kehon suurimmat lihakset, ovat aktiivisimpina pohkeiden, pakaroiden ja selän lisäksi. Pyöräily vahvistaa myös lähentäjälihaksia, takareisiä ja leveää kantalihasta, vaikkei yhtä paljon kuin muita lihaksia.
Pyöräily saa ennen kaikkea reisi-, pakara- ja pohjelihakset kasvamaan ja vahvistumaan, mutta se vahvistaa myös selän tukilihaksia. Pyörän päällä tasapainoa joutuu ylläpitämään jatkuvasti, mikä vahvistaa näitä erityisesti ryhtiä ylläpitäviä selkälihaksia selkärangan molemmin puolin.
Jokainen pyörällä ajamaan oppinut varmaan muistaa sen tunteen kun ensimmäistä kertaa lähti ajamaan ilman apupyöriä. Nykyään sitä ei enää huomaa mikäli on tottuneempi pyöräilijä, mutta keskivartalo tekee edelleen töitä tasapainon ylläpitämiseksi. Seisoma asennossa ja ylämäkiin pyöräillessä myös pakarat joutuvat tekemään kovasti töitä.
Maastossa pyöräillessä joudutaan käyttämään entistä aktiivisemmin keskivartaloa ja käsiä vaihtelevien maastonmuotojen ja niiden yllättävien käänteiden vuoksi mitä tavallisessa maantiepyöräilyssä, mutta yleisestikin tukiranka on pyöräillessä usein aktiivisena ylläpitämässä tasapainoa. Samalla syvät vatsalihakset pääsevät myös toisinaan töihin.
Onko työmatkapyöräilystä hyötyä?
Työmatkapyöräilystä on paljon hyötyä niin työssä jaksamisen kuin kotona arjessa jaksamisenkin kannalta. Työmatkapyöräillessä aivot saavat heti työpäivän alussa aimo annoksen happea, mikä taas parantaa kehon vireystilaa.
Työmatkan aikana jalkojen suurten lihasten verenkierto myös tehostuu, mikä varmistaa että keho jaksaa toimia tehokkaasti koko päivän ajan. Verenkierron tehostuminen ja runsas hapen saaminen tehostavat aivojen toimintaa, päättelykykyä ja muitakin hoksottimia jolloin omasta työpäivästä voi selviytyä paljon tehokkaammin ja jopa ripeämmin kuin tavallisesti.
Ulkona auringon paistaessa iho ottaa valosta D-vitamiinia, joka on tärkeää mielialan kannalta mutta vaikuttaa myös jaksamiseen. Jos reitti vielä kulkee luonnon läheisyydessä, se purkaa entistä tehokkaammin stressiä jo ennen työpäivän alkua sekä sen päätyttyä töistä lähtiessä.
Luontomaisemien katselulla on tutkitusti todistetusti terveyttä ja stressin alentamista edistäviä vaikutuksia. Siinä sivussa kun aikaa kuluu oma keho vahvistuu ja ulkonäkö alkaa kohentua parempaan päin väistämättä ja jalkojen lihakset alkavat erottua paremmin sekä kasvaa.
Kehon paino alkaa tippua ja edessä voi pian olla housuostoksille lähtö. Jos vielä joku miettii olisiko työmatkapyöräilystä hyötyä, niin se on myös huomattavasti halvempaa suhteutettuna pyörän korjauskuluihin tai tämän hetkiseen bensanhintaan nähden puhumattakaan muista säästöistä tai verrattaisesta edullisuudesta.
Onko sähköpyöräilystä hyötyä?
Toisilla voi olla sellainen mielikuva sähköpyöristä, että ne vievät automaattisesti eteenpäin tekemättä mitään, sen kun rullailee vain menemään. Pyöräilyn aloittaminen voi myös toisaalta olla haaste. Jos olet kiinnostunut sähköpyöräilysta, niin katso täältä tekemämme sähköpyörien vertailuartikkeli.
Tosiasiassa sähköpyörä voi kannustaa jopa liikkumaan enemmän ulkona, myös talvisin. Jos kunto sattuu olemaan huonompi tai pyöräily ei muuten ole maistunut, voi sähköpyörän hankkimista silti harkita.
Sähköpyörän hyviä puolia on mm. siihen integroitu akuilla toimiva moottori, jonka ansiosta raskaimpiin ylämäkiin, raskasajoisille matkoille jalkojen väsymisestä, kiireestä tai huonokuntoisesta tiestä johtuen voi ottaa käyttöön moottorin avustuksen.
Tällaisissa tapauksissa sähköpyörällä ajaminen voi olla nautinnollisempaa ja kannustaa nousemaan pyörän satulaan useimmin, kun tietää että avustustoiminto on mahdollinen.
Avustustoiminnon kanssa sähköpyörällä voi polkea nopeampaa ja pidempiä matkoja, mikä mahdollistaa pidemmät pyöräretket ja esimerkiksi työmatkapyöräilyn kauemmas.
Sähköpyöräillessäkin voidaan valita ollaanko täysin käyttämättä sähköavustusta, jolloin pyörä toimii ilman moottoria tismalleen kuin tavallinen polkupyörä vai valitseeko siihen sopivan vastustason omaan tarpeeseen sopien. Näin jalat edelleen pääsevät tekemään töitä pyöräilyn eteen. Näiden lisäksi sähköpyörä on rakenteeltaan painavampi, mikä itsessään lisää vastusta.
Laihdutus pyöräilyn avulla
Jalkalihasten aktiivinen käyttäminen nostaa tehokkaasti sykettä ja polttaa siten hyvin rasvaa sekä kaloreita. Pyöräillessä nämä lihakset ovat jatkuvasti töissä, mikä sekä kiinteyttää, vahvistaa, että kasvattaa jalkojen lihaksia.
Pyöräilyn vaikutus vatsalihaksiin ei ole yhtä suuri, vaikka pyöräillessä keskivartalo on myös aktiivisessa käytössä tasapainoa ylläpitämässä. Aerobinen liikunta, jossa polttaa kaloreita täysin huomaamatta kun pyöräily on säännöllistä.
Positiiviset muutokset omassa kehossa tulee näkemään ennemmin tai myöhemmin riippuen siitä miten paljon käyttää aikaa pyöräilemiseen ja millä tavalla pyöräilyä harrastaa, sillä kovempitasoinen treeni tuottaa nopeampia tuloksia ja kehitystä kuin silloin tällöin tehtynä.
Koska pyöräilyssä yläkroppa jää kuitenkin vähemmän aktiiviseksi, eikä kasvata yläkropan lihaksistoa voi olla laihtumisen kannalta hyödyllistä treenata yläkroppaa erikseen jollain muulla tavalla, jotta keho pysyy sopusuhtaisena.
Pyöräily kiihdyttää tehokkaasti aineenvaihduntaa, poistaa nestettä ja kuona-aineita kehosta hikoilun kautta, kasvattaa ja vahvistaa suuria reisilihaksia jotka pystyvät polttamaan suhteessa enemmän rasvaa muihin lihaksiin verrattuna.
Pelkkä pyöräily ei kuitenkaan itsessään laihduta ellei pidä huolta kokonaisuudesta eli muista terveellisistä elämäntavoista kuten laihtumista tukevasta ruokavaliosta. Katso täältä vinkit miten laihtua nopeasti.
Pyöräily ei yksistään riitä välttämättä kompensoimaan epäterveellistä ruokavaliota tai siitä keholle aiheutuvaa painonnousua ja muita haittoja, ellei sitä suhteuta tarkasti liikunnan määrään sopivaksi.
Pyöräilyn terveysvaikutukset
Ulkona ja luonnossa pyöräillessä keho saa auringonvalosta luonnollisesti D-vitamiinia joka vaikuttaa mielialaan positiivisella tavalla. Samalla aivot saavat runsaasti happea jolloin ajatus toimii paremmin ja mieli on kirkkaampi.
Aerobisena lajina pyöräily vahvistaa muun lihaksiston lisäksi sydäntä sekä keuhkoja ja niiden hapenottokykyä kuin myös verenkiertoelimistön toimintaa. Vahvistunut sydän, keuhkot ja verenkiertoelimistö jaksavat kuljettaa paljon enemmän happea kehon lihaksiin sekä aivoille, mikä vaikuttaa merkittävästi jaksamiseen ja ajattelun sujuvuuteen.
Usein stressaantuneena tai muuten automaattiohjauksella toimiessaan ei välttämättä tule hengittäneeksi koko keuhkojen kapasiteetilla vaan hengitys voi jäädä hyvinkin pinnalliseksi.
Heikko hengittäminen voi aiheuttaa voimakasta väsymystä ja jopa näkyä uniapneana, unen aikana katkeilevana hengityksenä. Pyöräily vahvistaa ja kehittää hengityselimistöä niin että väsymyksen ja uupumuksen oireet voivat täysin kaikota.
Lähes koko kehoa aktivoiva pyöräily liike tehostaa verenkiertoa etenkin alaraajoissa, mikä on hyvää vastapainoa runsaalle istumiselle jolle nykyihminen altistuu.
Pyöräilyn harrastamisen on todettu vähentävän myös kehoon pakkautunutta stressiä. Ajan kuluessa kehon stressihormonipitoisuudet eli kortisolin määrä alkaa alenemaan kehossa parantaen myös unen laatua. Nämä yhdessä ovat jo itsessään yhteydessä pidempään elinajan odotteeseen.
Pyöräilijöiltä on löydetty tutkimuksissa myös enemmän vastustuskykyä ja immuunipuolustusta tehostavia T-soluja, kuin ei-pyöräilevillä henkilöillä. Tästä syystä pyöräilyä säännöllisesti harrastavien vastustuskyky on muita parempi ja he pysyvät paremmassa turvassa flunssa-aikoina.
Toisaalta pyöräilyn kuten muunkin liikunnan harrastaminen vähentää todistetusti riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuten sepelvaltimotautiin. Se myös vähentää riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen ja auttaa tehokkaasti painonhallinnassa.
