Suomalaisten joukkuelajien ykköset ovat selkeästi jääkiekko ja jalkapallo. Jääkiekko varmasti, koska Suomi on pohjolan maa, ja jalkapallo, koska se on maailman ykkönen joukkuelajeissa. Mutta mikä tulee kolmantena?
Susijengi eli Suomen maajoukkue koripallossa on saanut Suomeen korisbuumin. Buumi on kestänyt jo useamman vuoden. Buumia auttaa myös Lauri Markkasen otteet NBA:ssa sekä Susijengin pistekoneena. Eikö yhtään huonompaa tukea ole antamassa nuori Miikka Muurinen. Miikka pelaa itse nykyään USA:ssa, mutta on nyt EM-kisoissa noussut katsojien suosikiksi. Otteluiden tauoilla kasinopelit netissä ovat varsin hyvin käytössä.
Miikka Muurinen on tähän saakka pelannut koripalloa USA:n collegetasolla mutta EM-kisojen jälkeen on aika valita oma yliopisto. Hän on itse kertonut rajanneensa valintansa seitsemän yliopiston kesken:
- Arkansas
- Duken
- Indianan
- Kentucky
- Michigan
- North Carolina State
- North Carolina
Hänet on listattu TOP10 pelaajan joukkoon USA:ssa, joten jokainen yliopisto haluaa hänet. Se tarkoittaa myös melkoista tilipussia yliopistopelaajalle tulevalle kaudelle. Hän ei tule saamaan virallista palkkaa. Yliopistoissa maksetaan NIL sopimuksista.
NIL = name, image, likeness
Nämä sopimukset mahdollistavat jättitulot erilaisten sponsorisopimusten kautta, jopa miljooniin dollareihin kaudessa.
Koripallon nousun esteenä on kuitenkin yleinen lama Suomessa. Ei ole rahaa rakentaa hienoja olosuhteita, ja nuoret tarvitsevat jotain mitä tavoitella. Suomessa koripallo ei välttämättä ole se laji. Suomessa joukkuelajeissa ammattilaisuus tuottaa yhä parhaiten edellä mainituissa kahdessa ensimmäisessä lajissa.
Lajikirjo jakaa nuoret
Nykyaika on tuonut uusia lajeja tarjolla. Yksi uusista lajeista, e-urheilu, on noussut kohisten nuorten potentiaalisten urheilijoiden ajanvietteenä. E-urheilu perustuu peleihin, joten se on erilainen joukkuelajimuoto. Suomalaiset ENCE ja HAVU ovat organisaatioita, jotka ovat tutustuttaneet median e-urheilun saloihin. Suomessa toimii kuitenkin lähes jokaisessa kaupungissa oma organisaatio – toiveinaan menestys maailmalla ja isot rahat. Suomalaiset DOTA-pelaajat ja CSGO-pelaajat sekä Joona Sotala (Starcraft II pelaaja) ovat näyttäneet, kuinka paljon voi peliammattilainen voittaa turnauksissa.
E-urheilussakaan ei voida unohtaa treenejä – ei teknisiä eikä fyysisiä. Monet lajista mitään tietämättä lyttäävät koko e-urheilun, mutta tosiasia on, että lajin parhaat ovat ammattiurheilijoita.
Entä sitten uusi suomalaisten ulkolajisuosikki frisbeegolf. Suomi lienee yksi maailman eniten frisbeegolf ratoja omaava maa – ainakin mitä on uskominen amerikkalaisten ammattilaisten lausuntoihin. Suomi sai lajista huimasti lisää tietoa ja näkyvyyttä Tampereen MM-kisojen ansiosta. Vaikka itse laji on yksilölaji, useimmiten näet aina ryhmän pelaamassa, avain kuten golfissa. Frisbeegolf on noussut huimaan suosioon jopa sellaisten nuorten parissa, jotka eivät muuten olisi niin kiinnostuneita liikunnasta.
MM-kisojen huima suomalaisnäytelmä nähtiin sekä miesten että naisten finaalissa. Miehissä Suomen Niklas Anttila ylsi lopulta pronssille kahden amerikkalaisen takana. Niklas nousi viimeisenä päivänä, mutta hänellä ei todellisuudessa ollut tällä kertaa asiaa aivan kärkikamppailuun
Naisissa Iida Lehtomäki oli pitkään kiinni voitossa mutta aivan loppumetreillä amerikkalainen Ohn Scoggins tuli rinnalle ja vei jatkokorilla ratkaistun MM-voiton mukanaan. Mikä Iidan sijoituksesta tekee uskomattoman, on että hän on vain 15-vuotias. Ennen kisoja Eveliina Saariselta odotettiin paljon, mutta lopulta se oli Iida, joka kamppaili voitosta.
Näiden lajien lisäksi lajit kuten
- pesäpallo
- salibandy
- käsipallo
- lentopallo
ovat niitä joukkuelajeja, joilta löytyy omat hotspotit Suomesta. Varsinkin pesäpallon kärkijoukkueet tulevat paikkakunnilta, missä pesäpallo on selkeä lajiykkönen.
- Siilinjärvi
- Kitee
- Sotkamo
- Vimpeli
– ei näistä paikkakunnista muuten mediassa mitään lukisikaan.
Samoin on käsipallossa, missä hyvä esimerkki on Siuntio. Pieni parintuhannen ihmisen taajama on jo vuosia ollut yksi käsipalloliigan kärkipaikkakunnista. Käsipallo on selkeästi Suomen ruotsinkielisen alueen joukkuepeli.
Lentopallokin on saanut nostetta maajoukkueiden hyvän menestyksen siivittämänä. Suomi on pieni maa, eikä lahjakkaita pelaajia riitä jokaiseen lajiin.
Miten kilpailu lajien välillä näkyy Suomessa?
Lajien välinen kilpailu ja huippu-urheilu
Suomi on pieni maa. Suomessa on vähän ihmisiä. Tämä tarkoittaa, että katsomoissa on vähemmän katselijoita kuin muualla. Se tarkoittaa myös, että lahjakkuuksia on tuskin sen enempää kuin muuallakaan prosentuaalisesti – eli jokaiseen lajiin ei riitä superlupauksia.
Suomessa on ideana, että nuorena nuoret voivat ja saavat harrastaa useita lajeja. Monessa lajissa on myös ajatuksena, että kaikki pääsevät pelaamaan, eikä ketään nosteta toista paremmaksi. Juniori-iässä nuori voi pelata useassa joukkueessa, mutta vähitellen tulee aika valita. Isot joukkueet jalkapallossa ja jääkiekossa ovat useimmiten niitä, joilla on eniten tarjolla.
Huippu-urheilu on kaksiteräinen miekka. Yhtäältä se varmistaa, että valituissa lajeissa riittää laajaa osaajapohjaa. Tarpeeksi massaa mahdollistaa menestyksen kansainvälisesti. Toisaalta pienemmät lajit, kuten paini, lentopallo ja yleisurheilun monet alalajit, joutuvat taistelemaan pienenevästä harrastajamäärästä.
Lajien välinen kilpailu voi nostaa koko urheilun tasoa. Koska nuorilla on paljon vaihtoehtoja, lajien on panostettava valmennukseen. Samalla pitää panostaa olosuhteisiin ja junioripolkuihin pysyäkseen houkuttelevina. Tässä mm. e-urheilun organisaatiot kuten ENCE tekee merkittävää mediatyötä. Heidän huono puolensa on edustusjoukkueen ei-suomalaisuus.
Miten sitten tunnetut urheilijat ovat valinneet tiensä
Jotta tämä ei olisi vain teoriaa, katsotaan lähemmin paria tunnettua suomalaista urheilijaa. He tekivät omat valintansa vuosia sitten.
Teemu Pukki
Kaikki tietävät Suomessa kuka on Teemu Pukki. Hänet tunnetaan hyvin myös kansainvälisesti. Mutta nuorena hänen piti valita jääkiekon ja jalkapallon väliltä. Olemme varmasti tyytyväisiä, että hän valitsi jalkapallon.
Lauri Markkanen
Aiemmin mainitsimme koripallon ja Lauri Markkasen NBA uran. Hänenkin aiemmat urheilutaustat paljastavat kilpailun toisen lajin kanssa, jalkapallon. Perheen koripallo tausta painoi kuitenkin enemmän, ja niin Lauri valitsi koripallon.
Kalle Rovanperä
Rallin MM-sarjassa ajava Kalle Rovanperä seuraa isänsä rallijalanjäljillä, mutta ralli ei ollut ainoa vaihtoehto. Ennen rallin ammattilaisuutta Kalle ajoi hyvin myös motocrossia ja harrasti jääkiekkoa. Nyt rallin ohella hän on menestynyt myös drifting-kuskina.
Emma Laine
Jos et ole kuullut Emma Laineesta aiemmin, niin nyt olet. Emma Laina on tennispelaaja. Mutta ennen tätä valintaa, hän harrasti myös jääkiekkoa ja jalkapalloa, mutta onneksi hänen valintansa lopulta oli tennis.
Nämä urheilijat ovat esimerkkejä siitä, että junioreina on tullut harrastettua vaikka mitä. Mutta 13-16 iän aikana lajien omat vaatimukset nousevat ja valinta pitää tehdä. Lajitreenien intensiteetti nousee ja se erottaa lahjakkuudet massasta. Usein ratkaisu syntyy yhdistelmänä:
- lajin intohimo
- lajin olosuhteet
- mahdollisuudet
- perhe ja tukiverkosto
- taloudellisen mahdollisuudet
Monessa yksilölajissa voi taloudelliset rajat tulla nopeasti vastaan. Esimerkiksi formula ykkösiin tähtäävä lohjalainen Tuukka Taponen ja hänen perheensä, ovat joutuneet vuosia keräämään sponsorirahaa jokaista kautta varten. Ferrari-akatemiassa oleva Taponen ajaa tällä haavaa F3-sarjassa, mutta noussee ensi kaudella F2-sarjaan. Tulevaisuudessa F1-sarja saattaa vaatia entistä syvempää rahapussia, pelkkä lahjakkuus nimittäin ei formuloissa riitä.
Suomalainen moottoriurheilu saikin juuri hyviä uutisia. Amerikkalainen uusi F1-talli Cadillac nimesi toiseksi kuskikseen vuoden 2027 alusta Valtteri Bottaksen, joten ainakin yksi suomalainen ajaa tulevalla kaudella formuloissa, ja kenties Taponen jo parin vuoden päästä.
