Matti Nykänen – mäkihyppylegenda ja värikäs julkisuuden henkilö

Matti Ensio Nykänen (17. heinäkuuta 1963 – 4. helmikuuta 2019) oli suomalainen mäkihyppääjä, joka nousi 1980-luvulla lajinsa huipulle ennennäkemättömällä menestyksellä. Nykänen voitti urheilu-urallaan viisi olympiamitalia – joista neljä kultaa – sekä lukuisia maailmanmestaruusmitaleja, mukaan lukien kuusi kultaa. Hän hallitsi mäkihypyn maailmancupia 46 osakilpailuvoiton ja neljän kokonaiscup-voiton edestä, ja hänet valittiin Suomessa Vuoden urheilijaksi kahdesti (1985 ja 1988). Urheilu-uransa jälkeen Nykänen säilyi yhtenä Suomen seuratuimmista julkisuuden henkilöistä aina kuolemaansa saakka – niin hänen vaiheensa viihdemaailmassa kuin henkilökohtaisen elämänsä myrskyisät käänteet pitivät hänet jatkuvasti lehtien palstoilla. Tässä artikkelissa perehdytään syvällisesti Matti Nykäsen elämään ja uraan: hänen nuoruusvuosiinsa mäkihyppääjänä, huikeisiin urheilusaavutuksiinsa, sekä yksityiselämän puolelle aina perhesuhteista kuuluisiin nykäismiin eli lentäviin lauseisiin. Lopuksi käsitellään myös Nykäsen poismeno ja hänen jättämänsä kulttuurinen perintö suomalaisessa yhteiskunnassa.

Matti Nykänen nuorena – varhainen ura mäkihypyssä

Matti Nykänen syntyi 17. heinäkuuta 1963 Jyväskylässä. Jo nuorena hän osoitti poikkeuksellista lahjakkuutta mäkihypyssä, ja hän aloitti aktiivisen kilpauransa teini-ikäisenä kotikaupunkinsa Jyväskylän Hiihtoseurassa. Nykäsen läpimurto tapahtui 1980-luvun alussa: hän saavutti ensimmäisen arvokisavoittonsa vain 19-vuotiaana, kun hän voitti suurmäen maailmanmestaruuden Oslon MM-kisoissa vuonna 1982. Samassa kilpailussa nuorelle Nykäselle ripustettiin kaulaan myös pronssimitali joukkuekilpailusta. Nämä saavutukset ennakoivat Nykäsen tulevaa dominointia mäkihyppyareenoilla. Vuonna 1984 Nykänen osallistui ensimmäisiin olympialaisiinsa Sarajevossa ja voitti siellä kultaa suurmäessä sekä hopeaa normaalimäessä. Nämä suoritukset tekivät hänestä heti kotimaassa tunnetun sankarin ja nostivat hänet lajin kansainväliseen eliittiin.

Matti Nykänen nuorena astumassa varusmiespalvelukseen vuonna 1984. Samana vuonna Sarajevon olympialaisissa 20-vuotias Nykänen voitti uransa ensimmäisen olympiakultamitalin.

Nykäsen nuoruusvuosia varjosti kuitenkin paine menestyä nuorella iällä. Hänestä tuli koko kansan sankari hämmästyttävän nopeasti, ja jo parikymppisenä hän kantoi harteillaan suuria odotuksia. Nykänen selviytyi paineista erinomaisesti: hän osoitti kylmäpäisyyttä ja rohkeutta mäkikisoissa ympäri maailmaa, rikkoen ennätyksiä ja nappaamalla voittoja toinen toisensa perään. Nykäsen tyyli mäkimiehenä oli teknisesti virheetön ja hänet tunnettiin myös siitä, että hän kykeni venymään parhaimpaansa kaikkein tärkeimmillä hetkillä, kuten olympia- ja MM-kisojen finaaleissa. Nuoruusvuosiensa huippumenestyksen ansiosta Matti Nykäsen nimi jäi pysyvästi suomalaisten mieliin jo 1980-luvun puoliväliin mennessä.

Mäkihyppyuran huippuvuodet ja saavutukset

1980-luku oli Matti Nykäsen uran kulta-aikaa kirjaimellisesti. Sarajevon 1984 olympiamenestyksen jälkeen hän jatkoi voittokulkuaan lähes ylivoimaisesti mäkihyppykilpailuissa. Vuonna 1985 Nykänen saavutti lisää arvokisamitaleja: Seefeldin MM-kisoissa hän voitti kultaa joukkuemäessä, hopeaa normaalimäessä sekä pronssia suurmäessä. Samana vuonna hän voitti myös lentomäen maailmanmestaruuden Planicassa, mikä osoitti hänen hallitsevansa myös liitomäen haasteet. Vuonna 1986 Nykänen voitti ensimmäisen maailmancupin kokonaiskilpailunsa ja uusi tempun vielä kolmesti uransa aikana (1985, 1986 ja 1988).

Nykäsen uran ehkä kuuluisin saavutus tuli Calgaryn talviolympialaisissa 1988. Siellä hän teki historiaa voittamalla kultamitalin kaikissa mäkihyppylajeissa: normaalimäessä, suurmäessä sekä uutuutena mukana olleessa joukkuekilpailussa. Nykäsestä tuli näin ensimmäinen mäkihyppääjä, joka on voittanut saman olympiadin aikana kolme kultamitalia. Calgaryn kolmoisvoitto sinetöi hänen asemansa yhtenä kaikkien aikojen menestyneimmistä mäkihyppääjistä. Vuoden 1988 jälkeen Nykänen olikin nelinkertainen olympiavoittaja – edelleen enemmän olympiakultamitaleja kuin yhdelläkään toisella mäkihyppääjällä.

Calgaryn jälkeen Nykänen saavutti vielä yhden maailmanmestaruuden, kun hän hyppäsi joukkuemäen kultaa Lahden MM-kisoissa 1989. Samoissa kisoissa hän sai myös pronssia suurmäessä. Nämä jäivät hänen viimeisiksi arvokisamitaleikseen aktiiviuralla, sillä 1990-luvun taitteessa hänen kilpailumenestyksensä alkoi hiipua ja hän vetäytyi huippumäkihypystä. Nykänen lopetti virallisesti aktiiviuransa vuonna 1991, mutta osallistui satunnaisesti veteraanien mestaruuskilpailuihin vielä myöhemminkin saavuttaen mm. 2008 veteraanien MM-kultaa.

Alla on kooste Matti Nykäsen tärkeimmistä urheilusaavutuksista:

Matti Nykäsen mitalilista on häikäisevä: olympialaisista hän saavutti yhteensä 4 kultaa ja 1 hopean, ja MM-kisoista (sisältäen sekä perinteiset että lentomäen MM-kilpailut) hänellä on peräti 14 mitalia, joista 6 kultaa. Lisäksi Nykänen voitti maailmancupin kokonaiskilpailun neljästi (1983, 1985, 1986, 1988) ja yhteensä 46 yksittäistä maailmancupin osakilpailua. Nämä olivat aikanaan ennätyksiä – 46 osakilpailuvoiton ennätys piti maailmanennätyksenä vuoteen 2013 asti. Kotimaassa Nykänen voitti lukuisia Suomen mestaruuksia (13 kultaa aikuisten SM-kisoista). Hänen saavutustensa ansiosta Jyväskylän legendaarinen suurmäki nimettiin ”Matti Nykäsen mäeksi” ja vuonna 2013 hänet palkittiin Suomen urheilugaalassa elämäntyöpalkinnolla tunnustuksena poikkeuksellisesta urastaan.

Julkisuus ja viihdeura urheilun jälkeen

Matti Nykäsen aktiiviuran hiivuttua 1990-luvun alussa alkoi hänen elämässään uusi luku viihteen ja julkisuuden parissa. Urheilusaavutustensa tuomalla maineella Nykänen siirtyi estradeille laulajana: hän lanseerasi pop-uran julkaisemalla esikoisalbuminsa Yllätysten yö vuonna 1992. Albumista tuli menestys – sitä myytiin yli 25 000 kappaletta ja se oikeutti kultalevyyn. Nykäsestä tuli näin kaikkien yllätykseksi toinen suomalainen olympiavoittaja (Tapio Rautavaaran jälkeen), joka on yltänyt kultalevyyn musiikkialalla. Seuraavana vuonna 1993 Nykänen julkaisi toisen albuminsa Samurai, mutta sen menestys jäi vaatimattomammaksi. Hänen musiikkiuraansa ja keikkailuaan haittasivat henkilökohtaisen elämän ongelmat, erityisesti alkoholinkäyttö ja ihmissuhdesotkut, joista lehdistö kirjoitti ahkerasti.

2000-luvun taitteessa Nykäsen elämäntyyli ajautui yhä värikkäämpiin käänteisiin. Hän kokeili hetkellisesti myös politiikkaa, kun hänet valittiin Uuraisten kunnanvaltuustoon vuonna 1996, mutta tämä ura jäi lyhyeksi. Samana vuonna Nykänen vaihtoi sukunimensä hetkeksi Paanalaksi kolmannen vaimonsa mukaan, mutta palautti sukunimensä Nykäseksi erottuaan vuonna 1998. Taloudellisten vaikeuksien myötä hän päätyi myös erikoisiin töihin, kuten esiintymään striptease-tanssijana yökerhoissa 1990-luvun lopulla. Vuonna 1999 Nykänen tapasi varakkaan makkaratehtailija Mervi Tapolan, josta tuli hänen tunnetuin puolisonsa myrskyisän suhteen myötä (tästä lisää myöhemmin). Nykänen palasi parrasvaloihin myös viihdyttäjänä julkaisemalla vuonna 2002 singlen Elämä on laiffii, josta tuli suosittu hokema ja jopa siideribrändin mainoslause.

Nykäsen julkisuuskuva 2000-luvulla muodostui sekoituksesta hyväntuulista viihdyttäjää ja skandaaleja aiheuttavaa kohujulkkista. Hän keikkaili edelleen iskelmälaulajana eri puolilla Suomea, toisinaan yleisöä hurmaten ja toisinaan kohuotsikoita keräten. Usein viihdelehdissä seurattiin Nykäsen ja Mervi Tapolan räiskyvää on-off-suhdetta, mutta uutisia syntyi myös muista Nykäsen tempauksista. Esimerkiksi vuonna 2009 hän tähditti omaa tosi-tv-tyylistä ruokaohjelmaansa Matti Nykäsen kokkikoulu, jossa hän valmisti ruokaa kameran edessä, tuoden esiin itsestään hyväntuulisen ja itseironisen puolen.

Valitettavasti kaikki julkisuus ei ollut myönteistä. Nykänen ajautui useita kertoja vakaviin ongelmiin lain kanssa. Hänen alkoholin sävyttämään elämäntapaansa liittyi myös väkivaltatilanteita, ja hän sai tuomioita pahoinpitelyistä 2000-luvulla. Tunnetuimpia olivat tapaukset, joissa Nykänen tuomittiin vankeuteen: vuonna 2004 hän sai 26 kuukauden vankeustuomion törkeästä pahoinpitelystä puukotettuaan tuttavaansa riidan päätteeksi. Vapauduttuaan hän syyllistyi uudestaan pahoinpitelyihin mm. ex-vaimo Mervi Tapolaa kohtaan, mistä seurasi lisää lyhyempiä vankeusrangaistuksia vuosina 2005–2006. Nykäsen henkilökohtaiset ongelmat huipentuivat vuoden 2009 joulupäivänä, kun hänet pidätettiin epäiltynä vaimonsa Mervin pahoinpitelystä – tapaus johti uuteen vankeustuomioon. Nämä tapahtumat vahingoittivat vakavasti Nykäsen julkisuuskuvaa. Kuitenkin kaikista skandaaleista huolimatta hän säilytti tietyn hyväntahtoisen kansansuosikin aseman; monille suomalaisille Matti Nykänen edusti inhimillistä tragediaa, jossa huippulahjakkuus ja menestys kääntyivät henkilökohtaisiksi vaikeuksiksi.

Matti Nykänen esiintymässä laulajana Kiuruveden Iskelmäviikko-tapahtumassa vuonna 2013. Urheilu-uransa jälkeen Nykänen kiersi Suomea viihdetaivaan tähtenä, vaikka hänen yksityiselämänsä myrskyt olivat jatkuvasti mediahuomion kohteena.

Matti Nykäsen vaimot ja puolisot

Matti Nykänen oli yhtä tunnettu värikkäästä yksityiselämästään kuin urheilusaavutuksistaan. Hän oli elämänsä aikana naimisissa kaikkiaan kuusi kertaa viiden eri naisen kanssa. Nykäsen avioliitot ja puolisot olivat jatkuvasti juorulehtien vakioaineistoa, ja hänen myrskyisät ihmissuhteensa ovat nekin osa hänen legendaansa. Seuraavassa on listattu Matti Nykäsen vaimot ja avioliitot aikajärjestyksessä:

• Tiina Hassinen – Nykäsen ensimmäinen vaimo, avioliitto solmittiin vuonna 1986. Liitto päättyi eroon vuonna 1988. Tiinan kanssa Nykäsellä on yksi lapsi, vuonna 1987 syntynyt poika Sami. Tiina Hassinen oli tuolloin 21-vuotias matematiikan opiskelija, ja avioliitto nuoren mäkihyppysankarin kanssa oli valtavan mediahuomion kohteena.
• Pia Hynninen (myöh. Mäntykangas) – toinen vaimo, avioliitto vuosina 1989–1991. Pia Hynnisen kanssa Nykänen sai Eveliina-nimisen tyttären vuonna 1990. Pia Hynninen oli taustaltaan lentoemäntä, ja hän eli Nykäsen rinnalla miehen uran jälkimainingeissa. Myös tämä liitto jäi lyhytaikaiseksi.
• Sari Paanala – kolmas vaimo, avioliitto kesti 1996–1998. Sari Paanalan kanssa Nykäsellä ei ollut lapsia. Suhteen aikana Nykänen vaihtoi sukunimensäkin Paanalaksi, mutta palasi takaisin Nykäseen eron jälkeen. Tämäkin liitto päättyi nopeasti eroon.
• Mervi Tapola – neljäs vaimo (ja ainoa, jonka kanssa Nykänen meni naimisiin kahdesti). Nykänen ja makkaramiljonäärinä tunnettu Mervi Tapola vihittiin ensimmäisen kerran vuonna 2001. Ero tuli 2003, mutta pari palasi yhteen ja meni uudelleen naimisiin vuonna 2004. Toinen liitto kesti vuoteen 2010 saakka, jolloin he erosivat lopullisesti. Nykäsen ja Tapolan suhde oli erittäin myrskyisä ja siihen liittyi useita väkivaltaisia välikohtauksia, joista raportoitiin laajasti julkisuudessa. Mervi Tapola oli Nykäsen kanssa hänen vaikeimpina vuosinaan, ja heidän dramaattiset riitansa ja sopimisensa pitivät viihdetoimittajat kiireisinä koko 2000-luvun ajan.
• (Susanna Ruotsalainen) – Nykänen ehti myös kihlautua hetkellisesti Susanna Ruotsalaisen kanssa vuonna 2011, ja häitä suunniteltiin vuodelle 2013. Susanna Ruotsalainen (joka tunnettiin Diili-tv-ohjelmasta) jäi kuitenkin lopulta vain kihlatuksi: suhde kariutui alkuvuodesta 2013 ennen vihille pääsyä. Vaikka Ruotsalaisesta ei koskaan tullut virallisesti Nykäsen vaimoa, suhde noteerattiin laajalti julkisuudessa.
• Pia Talonpoika – viides (ja viimeinen) vaimo, avioliitto alkoi kesällä 2014. Pia Talonpoika (nyk. Pia Nykänen) pysyi Nykäsen puolisona tämän kuolemaan saakka vuonna 2019, jolloin Pia jäi leskeksi. Pia Talonpoika oli Nykäsen rinnalla miehen elämän viimeiset vuodet, jotka olivat huomattavasti seesteisempiä myrskyisien vuosien jälkeen – he asuivat yhdessä Joutsenossa ja elivät rauhallisempaa arkea julkisuudesta hieman vetäytyen.

Nykänen itse kommentoi useita kertoja avioliittojensa määrää humoristiseen sävyyn. Hän on esimerkiksi todennut: ”Meikäläinen on nykyään avioliittoneuvoja. Jos menee hyvin niin meikäläinen paikalle. Se on seitsemän sekuntia ja kaikki on päin persettä.” Tällä itseironisella letkautuksella Nykänen viittasi siihen, miten hänen läsnäolonsa ennusti parisuhteiden ajautumista vaikeuksiin – viitaten pilke silmäkulmassa omiin lukuisiin liittoihinsa.

Matti Nykäsen lapset

Matti Nykäsellä on kolme lasta. Kaksi heistä syntyi hänen varhaisempiin avioliittoihinsa ja yksi avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Nykänen on itse kertonut yrittäneensä suojella lapsiaan julkisuudelta, ja tosiasiassa he ovatkin pysytelleet enimmäkseen poissa median parrasvaloista. Seuraavassa esitellään Nykäsen lapset ja heidän taustansa:

• Sami (s. 1987) – Matti Nykäsen esikoispoika, jonka äiti on Nykäsen ensimmäinen vaimo Tiina Hassinen. Sami Nykänen (joskus mediassa käytetty myös äidin sukunimeä Sami Hassinen) varttui vanhempiensa eron jälkeen pääosin äitinsä hoivissa Jyväskylässä. Hän on pitänyt matalaa profiilia, eikä ole hakeutunut julkisuuteen isänsä kuuluisuudesta huolimatta. Sami on nykyisin jo aikuinen mies; hän oli vain noin vuoden ikäinen vanhempiensa erotessa 1988. Läheisistä väleistään huolimatta Matti Nykänen ja Sami eivät juurikaan esiintyneet julkisuudessa yhdessä, ja on kerrottu, että Sami arvostaa yksityisyyttään eikä halunnut julkisuuden henkilöksi vain kuuluisan isänsä vuoksi.
• Eveliina (s. 1990) – Matti Nykäsen tytär toisesta avioliitosta Pia Hynnisen kanssa. Eveliina on Nykäsen lapsista se, joka on ollut eniten julkisuudessa myöhempinä vuosina. Aikuisena hän on esiintynyt satunnaisesti mediahaastatteluissa ja esimerkiksi viihdelehti Hymy on kertonut hänen elämästään. Eveliina on kertonut julkisuudessa suhteestaan isäänsä, joka ei ollut kovin läheinen tämän kiireisten ja myrskyisten vuosien vuoksi. Eveliinasta tuli äiti nuorena aikuisena, mikä teki Matti Nykäsestä isoisän ensimmäistä kertaa vuonna 2011, kun Eveliina sai tyttövauvan. Nykänen itse kommentoi aikoinaan isoisäksi tuloaan ylpeänä mutta myönsi, ettei ollut ollut lastensa elämässä niin paljon läsnä kuin olisi ehkä toivonut.
• Annina (s. 1980-luvun loppupuolella) – Matti Nykäsen kolmas lapsi, joka syntyi avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Anninan äiti ei ole julkisuuden henkilö, ja Annina pysyi pitkään täysin tuntemattomana suurelle yleisölle. Myöhemmin aikuisiässä Annina antoi erään harvinaisen haastattelun Hymy-lehdelle, jossa hän kertoi avoimesti vaikeasta suhteestaan kuuluisiin isäänsä ja jopa katkeruudesta isän vähäistä huomiota kohtaan. Annina sanoi tuolloin, ettei aikonut esitellä lapsiaan Matille – näin tapahtuikin, ja valitettavasti Nykänen ei ehtinyt luoda läheistä suhdetta Anninan perheeseen ennen kuolemaansa. Annina itse on sittemmin perustanut perheen: hän sai poikavauvan maaliskuussa 2013, mikä teki Nykäsestä isoisän toistamiseen.

Sami Hassinen ”Matinpoika”. Erityisesti Nykäsen esikoisesta Samista on puhuttu välillä lehdistössä nimellä ”Matin poika” – korostaen hänen taustaansa kuuluisan urheilijan jälkeläisenä. Sami Nykänen (Hassinen) on elänyt kuitenkin tietoisesti tavallista elämää julkisuuden ulkopuolella, eikä hänestä ole juurikaan julkista tietoa. Hänen nähdään edustavan sitä perhe-elämän puolta, jota Matti Nykänen yritti suojella julkisuudelta. Sami on myös konkreettinen muistutus Nykäsen nuoruusvuosien perhe-elämästä: Nykänen oli vain 24-vuotias saadessaan tämän esikoispoikansa vuonna 1987. Vaikka isä ja poika eivät olleet jatkuvasti tekemisissä julkisesti, Nykänen on haastatteluissa maininnut olevansa ylpeä pojastaan ja ymmärtävänsä täysin, miksi tämä haluaa elää normaalia elämää kaukana julkkismaailmasta.

Matti Nykäsen kuuluisat lausahdukset

Matti Nykänen oli urheilumenestyksensä ohella tunnettu myös vapaamuotoisista, humoristisista sutkautuksistaan – niin sanotuista nykäismeistä. Hänellä oli luontainen kyky käyttää kieltä omaperäisesti, ja monet hänen letkautuksensa juurtuivat pysyvästi suomalaisten kielenkäyttöön arkisiksi sananparsiksi. Ehkä kuuluisin Nykäsen lausahdus on: ”Elämä on laiffii.” Tämä humoristinen ja kielellisesti hassutteleva toteamus (suoraan suomennettuna ”Elämä on elämää”) nousi siipien lailla lentoon ja siitä tuli suorastaan kansanomainen motto kuvaamaan elämän sattumanvaraisuutta ja nautinnollisuutta. Nykänen käytti ilmaisua myös vuonna 2002 julkaistun singlensä nimessä sekä siitä mainostetun siiderin sloganissa, mikä vain vahvisti lauseen tunnettuutta.

Toinen usein siteerattu Nykäsen elämänviisaus on: ”Elämä on ihmisen parasta aikaa.” Tämäkin lause on jäänyt elämään suomalaisten suussa. Se on lohdullinen muistutus elämän arvokkuudesta – ja Nykäsen tapauksessa ehkä myös osoitus hänen kyvystään suhtautua vaikeuksiinsakin pilke silmäkulmassa. Kun tiedetään Nykäsen elämän vaikeat vaiheet, on tämä toteamus antanut monille voimaa: huumorin kautta hän viestitti uskoa tulevaan.

Muita legendaarisia Nykäsen sutkautuksia ovat muun muassa:

• ”Jokainen tsäänssi on mahdollisuus!” – Tällä suomalais-englantia sekoittavalla tokaisulla Nykänen halusi sanoa, että jokainen tilaisuus on uusi mahdollisuus. Lause on vakiintunut käyttöön erityisesti urheilukontekstissa rohkaisemaan yrittämään.
• ”Se on ihan fifty-sixty, miten käy.” – Tällä ilmauksella Nykänen kommentoi ennakkoon kilpailun tai tilanteen lopputuloksen olevan yhtä lailla ”fifty-fifty” (fifty-fifty, 50/50) eli epävarma, sekoittaen vahingossa englannin fifty-fifty -ilmauksen. Fraasista on tullut humoristinen tapa kuvata tasaväkistä tilannetta.
• ”Up yours” ja ”Bon voyage” – Nykänen yhdisteli sujuvasti suomen ja englannin kieltä. Kerran hän kuvaili hyppytilannettaan: ”Sä oot siellä ylhäällä ihan up yours,” ja toisaalla: ”Aina kun mä hyppään, niin mulle tulee sellanen bon voyage.” Nämä lausunnot huvittivat yleisöä ja lisäsivät Nykäsen maineikasta sanavarastoa.
• ”Asiat on niin sekasin ku Haminan kaupunki.” – Tällä vertauksella Nykänen kuvaili erään oikeuskäsittelynsä jälkeisiä tunnelmiaan, ja siitä on sittemmin tullut sanonta, jota käytetään kuvaamaan täydellistä sekasotkua.

Nykäsen lausahdukset ovat muodostuneet kiinteäksi osaksi suomalaista populaarikulttuuria. Niihin viitataan edelleen niin arkipuheessa kuin mediaotsikoissakin, usein hyväntahtoisesti naurahtaen. Nykänen itsekin suhtautui sanoihinsa pilke silmäkulmassa ja oli tunnettu itseironiastaan – hän nauroi usein omille sanomisilleen yhdessä muun kansan kanssa. Monet pitävätkin näitä lentäviä lauseita yhtä tärkeänä osana Nykäsen perintöä kuin hänen urheilusaavutuksiaankin.

Matti Nykäsen kuolema

Matti Nykänen kuoli yllättäen 3. helmikuuta 2019, vain 55 vuoden ikäisenä. Hänen äkillinen poismenonsa tuli monille järkytyksenä. Nykänen menehtyi kotonaan Joutsenossa, Etelä-Karjalassa, jossa hän eli viimeiset vuotensa vaimonsa Pian kanssa. Kuolinyönä Nykänen oli tuntenut olonsa huonovointiseksi, mutta tapahtumien tarkka kulku paljastui vasta myöhemmin. Toukokuussa 2019 julkisuuteen kerrottiin Nykäsen virallinen kuolinsyy: pitkään jatkunut haimatulehdus, joka johti äkilliseen terveydentilan romahtamiseen. Myös vaikea keuhkokuume myötävaikutti tilanteeseen, ja nämä yhdessä koituivat kohtalokkaiksi Nykäselle. Pia Nykänen on kertonut jälkeenpäin miehensä sairauden tulleen heille täytenä yllätyksenä – Matti ei itsekään tiennyt kärsivänsä kroonisesta haimatulehduksesta.

Nykäsen kuolema pysäytti Suomen. Hän oli niin suuri hahmo kansallisessa mielenmaisemassa, että uutinen levisi nopeasti ja aiheutti laajaa surua. Monet tavalliset kansalaiset ja julkisuuden henkilöt jakoivat muistonsa ja osanottonsa. Yleisradio ja muut mediat julkaisivat kunnianosoituksia: Yle koosti ohjelmistoonsa Nykäsen uran huippuhetkiä ja ystävät sekä kilpakumppanit muistelivat häntä lämmöllä. Norjalaiset mäkihyppykollegat kuvasivat Nykästä legendaariseksi hyppääjäksi ja kertoivat hänen olleen nuorille esikuva yli maiden rajojen. Nykänen siunattiin haudan lepoon Jyväskylässä 2. maaliskuuta 2019 suurella joukolla saattoväkeä. Hänen arkkuunsa tarttuivat viimeiselle matkalle mm. läheiset perheenjäsenet, mukaan lukien äiti Vieno Nykänen ja leski Pia.

Nykäsen muistolle osoitettiin kunniaa monin tavoin. Jyväskylään alettiin suunnitella Matti Nykäsen muistosäätiötä ja -patsasta, ja Joutsenossa kotitalon pihapiirissä hänen muistokseen istutettiin mänty. Myös mäkihypyn maailmancupissa vietettiin hiljainen hetki Nykäsen kunniaksi pian hänen kuolemansa jälkeen. Suomalaiset urheilufanit muistelivat Nykästä muun muassa sytyttämällä kynttilöitä mäkimonttujen liepeille. Vaikka Nykäsen elämä päättyi liian varhain, hänen tarinansa elää yhä vahvana.

Perintö ja kulttuurinen merkitys

Matti Nykäsen perintö on ainutlaatuinen yhdistelmä urheilullista suuruutta ja inhimillistä tarinaa. Urheilijana hän on kiistatta yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä atleeteista – neljä olympiakultaa ja lukuisat muut mitalit puhuvat puolestaan. Hän hallitsi mäkihyppyä suvereenisti 1980-luvulla ja jätti pysyvän jäljen Suomen urheiluhistoriaan. Hänen nimissään on edelleen useita ennätyksiä ja ensimmäisyyksiä, ja häntä on kutsuttu jopa ”mäkikotkien kuninkaaksi”. Monet nykyhuippuhyppääjät, kuten Janne Ahonen, ovat maininneet Nykäsen esikuvakseen ja innoittajakseen.

Toisaalta Nykäsen elämän värikkäät käänteet tekivät hänestä myös ilmiön urheilun ulkopuolella. Hänestä tuli kansanomainen hahmo, jonka toilailuja seurattiin välillä päätä puistellen, välillä myötätuntoa tuntien. Nykäsen persoona – ujo jyväskyläläinen maalaispoika, josta kehkeytyi rock-tähden elämää elävä julkkis – kiehtoi suomalaisia. Hänen tarinansa on inspiroinut kirjoja, lauluja ja elokuviakin: vuonna 2006 ilmestyi Aleksi Mäkelän ohjaama elämäkertaelokuva ”Matti”, jossa Nykästä näytteli Jasper Pääkkönen. Elokuva toi valkokankaalle Nykäsen elämän käännekohdat ja antoi monelle uuden näkökulman hänen persoonansa ristiriitaisuuksiin.

Kulttuurisesti Matti Nykänen elää edelleen vahvasti osana suomalaista muistia. Hänen kuuluisat letkautuksensa ovat sananparsia, joita käyttävät ihmiset sukupolvesta toiseen – harva urheilija on onnistunut tuomaan kieleen yhtä monta lentävää lausetta. Kuten Yleisradio Nykäsen kuoleman jälkeen kirjoitti, ”Matti Nykänen oli hyvä sanankäyttäjä ja monet hänen humoristisista elämänviisauksistaan juurtuivat suomalaisten kielenkäyttöön.”. Sanonnat kuten ”Elämä on ihmisen parasta aikaa” elävät arjessamme muistuttaen Nykäsestä pilke silmäkulmassa.

Nykäsen elämän opetukset – sekä positiiviset että varoittavat – ovat osa hänen perintöään. Hänen tarinansa kertoo urheilun huipulle nousemisesta, raskaan julkisuuden varjopuolista ja inhimillisestä erehtyväisyydestä. Monelle suomalaiselle Matti Nykänen edustaa sankarin ja antisankarin yhdistelmää: hän saavutti kaiken mahdollisen mäkihypyssä, mutta kamppaili omien demonien kanssa siviilielämässä. Juuri tämä tekee hänestä niin kiinnostavan ja samaistuttavan hahmon. Hänen kohdallaan voidaan todella sanoa, että ”elämä on laiffii” – täynnä yllätyksiä, huippuja ja laskuja.

Lopulta Matti Nykänen muistetaan lämmöllä. Hänestä on tullut ikoni, jota Suomen kansa muistelee kunnioituksella ja hieman hymyillen. Mäkihyppylegendana hänen nimensä on ikuisesti kaiverrettu lajin historiaan, ja viihdehahmona hän on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaiseen kulttuuriin. Vaikka Nykänen itse on poissa, hänen perintönsä elää niin mäkimonttuja alas liitävissä uusissa sukupolvissa kuin jokaisessa hauskassa sutkautuksessa, jonka kanssa suomalaiset nyökkäävät toisilleen: ”Se on ihan fifty-sixty, miten käy.”

Lähteet:

1. Kari Ikävalko. “Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut.” Yle Uutiset, 4.2.2019.
2. Markku Uhari. “Matti Nykänen nousi huipulle urheilijana ja eli koko aikuisikänsä julkisuudessa – Olympiavoittajasta eivät otsikot loppuneet hyppyuran mukana.” Kaleva, 4.2.2019.
3. Aino Haili. “”Matti jos kuka oli todellinen romantikko” – tällainen oli edesmenneen mäkihyppylegenda Matti Nykäsen rakkauselämä.” MTV Uutiset, 5.2.2019.
4. “Muistatko vielä Matti Nykäsen toisen vaimon, Pia Hynnisen – yllättävä kohtaaminen!” Halloota, 8.5.2025.
5. Anu Leena Koskinen. “Nämä Matti Nykäsen lentävät lauseet tullaan muistamaan: ”Elämä on ihmisen parasta aikaa”.” Yle Uutiset, 4.2.2019.
6. Aino Haili. “Matti Nykänen menehtyi traagisella tavalla talvella – Pia Nykänen kertoo täysin muuttuneesta elämästään…” MTV Uutiset, 2.11.2019.
7. Hymy (toimitus). “Matti Nykäsestä tuli isoisä!” 16.5.2013.