
Kuka tai mikä on urheilun nopein? Kysymys voi kuulostaa simppeliltä, mutta vastaus riippuu siitä, mitä mitataan: ihmistä, palloa tai konetta.
Sprintteri painaa maaliviivalle yli 40 kilometrin tuntivauhdilla, sulkapallon iskulyönti ylittää viidensadan kilometrin tuntivauhdin, ja nopeuslaskija syöksyy rinnettä alas ilman jarruja. Sitten on vielä Formula 1, jossa suomalaisetkin ovat menestyneet. Tässä jutussa laitetaan lajit mittaan ja katsotaan, kuka vie kunnian.
Ihmisvoimalla – Bolt vie sprintin
Pidetään ensin kaikki omilla jaloillaan. Usain Boltin 100 metrin maailmanennätys 9,58 sekuntia on pysynyt voimassa vuodesta 2009, ja huippuvauhdissa mies porhalsi noin 44 km/h. Se on enemmän kuin monella asuinalueella sallittu ajovauhti.
Sprinttereillä huippuvauhti kestää kuitenkin vain pari sekuntia, ja sen jälkeen alkaa hidastuminen. Siksi 100 metrin juoksun ratkaisee usein se, kuka hidastuu vähiten, eikä se, kuka lähtee nopeammin. Tämä onkin yksi urheilun hauskimpia ristiriitoja: nopein ei aina voita, vaan se, joka hidastuu vähiten.
Mailapelit – Pienet pallot, isot luvut
Nopeimmat luvut tulevat usein mailapeleistä. Tenniksen kovimmat syötöt ylittävät 250 kilometrin tuntivauhdin, ja jääkiekossa lyöntilaukaus kulkee jopa 170-180 km/h. Pelaajan silmissä nopeudet tuntuvat käsittämättömiltä, koska reagoimisaikaa on sekunnin murto-osien verran. Mutta kärkisijaa pitää sulkapallo.
Virallisesti mitattu sulkapallon iskulyönti, eli smash, on rikkonut jo 550 km/h:n rajan. Höyhenpallo näyttää viattomalta, mutta nopeimmillaan se on ammuksen veroinen. Hidastuminen on kuitenkin raju, sillä pallo menettää vauhtiaan lähes heti. Siksi kentän toisessa päässä vastustaja ehtii vielä reagoimaan luodinnopeaan iskulyöntiin.
Muistutus myös siitä, että laji, jota moni pitää puistopelinä, on maailman nopein pallopeli.
Nopeus ja pelivietti usein yhdistyvät
Nopeudesta puheen ollen: moni urheilufani yhdistää vauhdin ja jännityksen myös vapaa-aikaan. Yksi kasvava trendi on nettikasino ilman rekisteröitymistä, jossa pelaaminen alkaa ilman pitkää lomakkeiden täyttöä, nopeasti kuin 100 metrin pikajuoksu.
Tunnistautuminen hoituu pankkitunnuksilla ja peli alkaa käytännössä saman tien. Pelaamisessa kannattaa silti muistaa sama sääntö kuin urheilussa: omat rajat on tunnettava ja pelaamisen on pysyttävä hauskana.
Moottoriurheilu – Tehokasta menoa
Formula 1 -autot kiihtyvät sadasta kahteensataan alle viidessä sekunnissa. Huippunopeudet näillä tykeillä ovat yli 350 km/h. Valtteri Bottas ajoi vuonna 2016 Meksikossa noin 372 km/h, mitä pidetään F1-historian kovimpana huippuvauhtina kisaolosuhteissa. Moni muistaa luvun yhä ylpeydellä.
Mutta Formula 1 on vain keskikastia absoluuttisessa nopeudessa. Radalla kisataan kovaa, mutta vauhtia rajoittavat aerodynamiikka ja mutkat, ja kuljettajan pitää hidastaa jokaiseen kurviin.
Auton huikea suorituskyky näkyy siis ennen kaikkea kiihtyvyydessä ja kaarteissä, ei pelkässä huippuvauhdissa.
Nopeuslasku – hullu ja hullumpi
Sitten tulee laji, jota moni ei edes tunne. Nopeuslaskussa laskettelija syöksyy alas jyrkkää lumista rinnettä, ja maailmanennätys on yli 250 km/h. Se on lähes F1-auton luokkaa, mutta yhdellä ihmisellä, kahdella suksella ja tiukalla kypärällä. Ainoa jarru on kaatuminen.
Vertailun vuoksi mäkihyppääjä lähtee vauhtiin noin 90-100 km/h, mikä on kova vauhti, mutta jää selvästi nopeuslaskijan taakse. Nopeuslaskija joutuu pitämään asennon vakaana koko pitkän laskun ajan, ja pienikin virhe voi olla kohtalokas. Siksi laji vaatii yhtä paljon rohkeutta kuin kuntoa.
Pyöräily – Ennätys vaatii apurin
Pyöräilyssä ennätykset ovat hieman ihmeellisiä. Moottoroidun ajoneuvon perässä ajettu ennätys on lähes 300 km/h, mutta ilman suojaa nopeus on murto-osa tästä. Ilmanvastus on pyöräilyn todellinen vastustaja: mitä lujempaa mennään, sitä enemmän se painaa.
Vauhti ei siis ole pelkkää lihasvoimaa, vaan ilma on aina mukana pelissä.
Kuka lopulta voittaa?
Jos mitataan ihmisen omaa vauhtia ilman välineitä, voittaja on Usain Bolt. Jos sallitaan väline, nopeuslasku ja pyöräilyn suojatut ennätykset vievät voiton. Pallopeleissä kruunua kantaa sulkapallo.
Vertailussa ei ole yhtä oikeaa voittajaa, koska nopein laji riippuu siitä, mitä pitää nopeutena. Mutta jokaisessa on sama ydin: se hetki, jolloin kaikki menee kovaa ja katsoja unohtaa hengittää.





